LÄHI: Psykofyysisen psykoterapian perusteet 30 op, 2024

Koulutus perustuu George Downingin kehittämään kehokeskeisen terapian menetelmään. Psykofyysinen psykoterapia keskittyy kehon ja mielen yhteyteen, johon suhteutetaan kasvuympäristön, kulttuurin, yksilöllisten kokemusten ja elämäntilanteen vaikutusta. Pohjimmiltaan psykofyysisen psykoterapian prosessissa on kyse yksilön suhteesta itseensä ja ulkomaailmaan sekä yksilön itsesäätelytaitojen kehittämisestä.

Psykoterapeutit, psykologit, psykiatrit, yleislääkärit, psykoterapiakoulutuksessa olevat opiskelijat, sosiaalityöntekijät, fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja muut psykofyysisestä asiakastyöstä kiinnostuneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Opiskelijat valitaan hakemusten perusteella (kirjallinen hakulomake). Opiskelijavalinnoissa painotetaan koulutusta, kliinistä työkokemusta ja/tai kokemusta psykofyysisestä työskentelystä sekä motivaatiota.

Kouluttajat

Laura Mannila, psykoterapeutti, työnohjaaja

Laura on psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja ja kouluttaja. Hänellä on yksityisvastaanotto Turussa. Lauran erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat keho-mieli -yhteys, sanaton vuorovaikutus, autonominen hermosto sekä tunteiden ja vireystilojen säätely. Laura toimii kouluttajana psykofyysisen psykoterapian peruskoulutuksissa ja syventävissä koulutuksissa. Lisäksi hän toimii vierailevana kouluttajana sosiaali- ja terveydenhuollon ja eläinavusteisen työskentelyn täydennyskoulutuksissa. Laura työskentelee myös hevosavusteisesti ja opiskelee itse parhaillaan luonto- ja eläinavusteista työnohjausta.

Jaana Rajaveräjä, TtM, psykoterapeutti, työnohjaaja

Jaana Rajaveräjä on ratkaisukeskeinen ja psykofyysinen psykoterapeutti,  työnohjaaja ja kouluttaja. Jaanalla on pitkä ja monipuolinen työkokemus ihmistyöläisenä. Psykoterapeuttina ja työnohjaajana hän on toiminut yli 10 vuoden ajan ja edeltävästi hoitotyön opettajana sekä perusterveydenhuollon,  erikoisairaanhoidon ja kolmannen sektorin yksiköissä mielenterveys- ja päihdetyötä tehden.

Kouluttajana Jaanaa motivoi ja innostaa koulutusprosessit, jotka tähtäävät auttamisammateissa toimivien ammatilliseen kehittymiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun sekä vahvistavat kokemusta ihmistyöstä etuoikeutettuna ja energisoivana työnä. Ammatillisesti Jaana kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti rajat, kiintymyssuhteet ja itsesäätely, siviilissä intohimona on mehiläistarhaus ja haitarinsoitto.

Psykofyysisen psykoterapian perusteet -koulutus on integratiivinen menetelmäkoulutus, joka pohjaa George Downingin kehittämään kehokeskeisen terapian menetelmään. Asiakkaita autetaan muuttamaan sekä ajatusmallejaan että kehollisen järjestäytymisen tapojaan. Apuna käytetään myös tietoisuustaitojen ja mielentämisen  työtapoja. Menetelmää voidaan käyttää sekä aikuisten että lasten kanssa työskentelyssä. Kehokeskeistä terapiaa voidaan tehdä sekä lyhytterapian että pitkän psykoterapian muodossa. Eri suuntausten (kognitiivinen, ratkaisukeskeinen, psykodynaaminen, gestalt, perheterapia jne.) ammattilaiset voivat helposti yhdistää kehokeskeisen terapian työtapoja omaan viitekehykseensä.

Koulutuksen tavoitteena on oppia

• auttamaan asiakkaita havainnoimaan kehollisia kokemuksiaan
• auttamaan asiakkaita sanoittamaan kehollisia kokemuksiaan
• motivoimaan asiakkaita, joita kehollisen kokemuksen tarkastelu pelottaa tai arveluttaa
• auttamaan asiakkaita säätelemään tunteitaan ja vireystilojaan
• auttamaan asiakkaita löytämään uusia kehon järjestäytymisen tapoja ja selviytymiskeinoja, joiden avulla tulla toimeen vaikeiden oireiden kuten itsetuhoisuuden, syömishäiriöiden, riippuvuuksien ja traumaperäisten oireiden kuten takaumien ja dissosiaatiotilojen kanssa
• auttamaan asiakkaita vaikuttamaan keholliseen olemiseensa ja ilmaisuunsa tavoilla, jotka mahdollistavat toimivamman vuorovaikutuksen muiden ihmisten kanssa
• yhdistämään tietoisuustaitoja keholliseen työskentelyyn
• huomioimaan sanallisen kommunikaation lisäksi terapiasuhteen keholliset aspektit
• kuljettamaan kehollista fokusta läpi terapiaprosessin

Seminaarit

Seminaari 1. Kehollisten menetelmien yhdistäminen verbaaliseen terapiaan
Seminaarissa demonstroimme ja harjoittelemme erilaisia kehollisuuden ja kokemuksellisuuden huomioivia työtapoja. Painopiste on siinä, miten käytämme kehollisia menetelmiä sanallisen terapiatyöskentelyn rikastamiseen ja syventämiseen. Seminaarissa opettelemme strukturoimaan kehollisia menetelmiä sisältävää terapiatuntia. Harjoittelun lisäksi valotetaan kehopsykoterapian / psykofyysisen psykoterapian teoreettista perustaa.

Seminaari 2. Keholliset menetelmät ja vuorovaikutus
Psykofyysinen psykoterapia keskittyy auttamaan asiakkaita heidän tärkeissä vuorovaikutussuhteissaan: puolison, lapsen, muiden perheenjäsenten, ystävien tai kollegoiden kanssa. Lasten ja nuorten terapiassa keskitytään sekä vertaissuhteisiin että perhesuhteisiin. Tässä seminaarissa tarkastelemme sitä, miten terapeutti voi työskennellä yksilöterapiassa potilaan vuorovaikutussuhteiden kanssa. Käymme sekä kokemuksellisesti että teoreettisesti läpi terapeutin ja potilaan välistä suhdetta ja siihen liittyviä käsitteitä (transferenssi, vastatransferenssi, mentalisaatio, empatia).

Seminaari 3. Keholliset menetelmät tunteiden säätelyssä
Keholliset menetelmät voivat olla erittäin hyödyllisiä tunteiden säätelyn opettelussa. Tässä seminaarissa opettelemme sitä, miten potilaita voi auttaa sietämään ja rauhoittamaan vaikeita tunteita ja vahvistamaan miellyttäviä tunteita. Tutustumme myös kehollisiin säätelykeinoihin, jotka voivat auttaa tulemaan toimeen vaikeiden oireiden, kuten itsetuhoisuuden, raivon tunteiden, päihdeongelmien ja paniikkikohtausten kanssa. Tutustumme itsesäätelyn että vuorovaikutteisen säätelyn käsitteisiin ja harjoittelemme säätelyä sekä potilaan auttamiseksi että terapeutin työssäjaksamisen tukemiseksi.

Seminaari 4. Traumaseminaari
Keholliset menetelmät tarjoavat erityisiä työtapoja työskentelyyn traumatisoituneiden potilaiden kanssa. Harjoittelemme keinoja, joiden avulla potilasta voidaan auttaa selviytymään takaumien, painajaisten, lamaannustilojen ja traumaan liittyvän itsetuhoisen käytöksen kanssa. Kehollisin työtavoin voidaan myös oppia vireystilan säätelyä ja vakauttamista, työstää traumamuistoja sekä auttaa potilaita löytämään uudenlaisia toimintamalleja vuorovaikutussuhteissa traumaperäisten defensiivisten mallien sijaan. Tämän jakson alussa opiskelijat myös esittelevät toisilleen lukemaansa kirjallisuutta ja sen pohjalta kirjoittamansa referaatit.

Seminaari 5. Lopputyö- ja lopetusseminaari
Tässä seminaarissa jaetaan kokemuksia ja oivalluksia koulutuksen kirjallisten lopputöiden pohjalta. Seminaarin tavoitteena on vetää yhteen aiemmissa seminaareissa ja kirjallisuuden pohjalta opittua sekä ideoida sitä, miten kukin voi soveltaa koulutuksen antia omassa työssään. Seminaari on koulutuksen viimeinen, joten toisena teemana on prosessin lopetus ja reflektointi. Teemme myös kokemuksellista, kehollista työskentelyä. Lopetusseminaariin yhtyedessä on mahdollista toteuttaa opiskelijoiden järjestämä loppujuhla (torstai-iltana). Todistukset jaetaan viimeisen päivänä (perjantaina).

Seminaarit perustuvat kokemukselliseen oppimiseen. Opiskelijat työskentelevät pareissa ja pienryhmissä harjoitellen erilaisia kehollisia työskentelymenetelmiä. Pienryhmätyöskentelyn kautta on mahdollista saada kokemuksia niin potilaan, terapeutin kuin havainnoijankin rooleista. Käytännön harjoittelun lisäksi opetus sisältää teoriaa, keskustelua ja opetuksellisia työskentelydemonstraatioita. Seminaarien lisäksi koulutusvaatimuksiin kuuluu opitun reflektointiin ja harjoitteluun keskittyvät pienryhmätapaamiset seminaarien välillä, oppimispäiväkirjan pitäminen, kirjallisuusreferaatin (2 s.) laatiminen sekä kirjallinen lopputyö (12-15 s.).

Hakeutumisohjeet:
1. Täytä ENSIN nettisivujemme ilmoittautumislomake tästä.
2. Täytä LISÄKSI erillinen hakulomake tästä.

Hakulomakkeen palautus ja ilmoittautuminen viimeistään 10.3.2024 . Vain täyttämällä molemmat lomakkeet olet mukana haussa!
Hakemusten perusteella koulutukseen valitaan enintään 24 henkilöä. Opiskelijavalinnoista ilmoitetaan 13.2.2024 mennessä.

Valinnassa kiinnitetään huomiota seuraaviin kriteereihin:

• Psykoterapeutti- tai muu hoito- ja terveysalan koulutus
• Kokemus kliinisestä potilastyöstä ja psykofyysisistä menetelmistä
• Motivaatio koulutukseen